Kategoria arkisto »Yleinen «

Porosalmelle rakennettiin asfalttitie ja kun se oli valmis alettiin puhua sähköistämisestä. Valot pitää saada, että on turvallisempaa. Samalla voidaankin sitten upottaa sähkökaapelit tienvarteen! Ihanaa ja tarkoituksenmukaista! Porosalmella saadaan uudistuksia koko ajan. Kiitos matkailun tarpeiden. Yksi pieni ongelma vain vaivaa. Näistä uudistuksista ei meille Porosalmen asukkaille kerrota ennenkuin jälkikäteen. Vasta sitten, kun päätökset on tehty ja/tai työt aloitettu. Puhumattakaan tarvittavien maankäyttölupien sopimuksista. Nythän taas kerran sellaisia ei muka tarvitse lainkaan allekirjoittaa. Ja jos siitä menet valittamaan, ettei ole informaatiota, olet kehityksen tiellä ja vaikea ihminen.

Olisi ihan mukava tietää, kuinka päättäjät suhtautuisivat oman kylänsä massiiviseen muuttamiseen; omien alueidensa käyttämiseen luvatta; turismin kasvuun. Porosalmi on pieni kylä. Se on vuosisatoja kuulunut Heiskasille ja nyt tänne rakennetaan ja rakennetaan erilaisia turistikohteita. Tämä on muidenkin Heiskasten reviiriä eikä vain matkailuyrittäjien. Meillä on syviä tunteita erilaisiin paikkoihin, joista olemme olleet ylpeitä. Nyt ne ovat vain turistien käytössä tai kai sitä voi mennä jos maksaa taksan mukaan.

Olemme ehdottaneet vaikka kuinka monta kertaa, että kyläläisille järjestettäisiin informaatioilta tai päivä, jossa yrittäjät ja kunnan edustajat kertoisivat tulevasta. Tätä ei tapahdu. Kuitenkin sanotaan ja tiedetään, että ihmisten mielipiteiden kuuleminen ja asioista tiedottaminen ajoissa antaa paremmat edellytykset muutokselle mille tahansa projektille.

Eilen näin valkohäntäpeuran vasoineen kasvimaan tuntumassa. Vasoja oli peräti kolme. Olen nähnyt niiden jälkiä porkkanapenkissä ja perunamaalla. Naatit on myös syöty, mutta eilen illalla näin ne ensimmäisen kerran ihan itse. Alkukesällä ihmettelin makuupaikkojen runsautta aitan takana mäessä – nyt en enää. Niitä on oikeasti neljä. Ne söivät mansikat raakileineen ja ovat nyt omenapuidenkin kimpussa. Mutta mitäpä tehdä?

Viime viikolla siivoilin rantojani; niittelin ruokokasvustoja ja puhdistin uimapaikkaa kasvien juurista. Näin kolme rantakäärmettä. Kaksi lähti laiturin alta uimaan. Toinen oli valtavan iso, toinen aika pieni kuten kolmaskin. Siinä ne uivat rannan tuntumassa sitten myöhemminkin. Olinkohan sotkenut heidän asuinsijojansa jotenkin? Harmittaa, ettei kamera ollut  mukana, kun ne kaksi uivat yhtäaikaa laiturin tuntumassa. Olisihan siitä voinut tulla aika hieno kuva.

Edellisellä viikolla olin samoissa rantahommissa, kun outoa ääntelyä alkoi kuulua eri puolilta rantaa. Ensin ilmaantui näkyviin emominkki. Se pyöri hätääntyneenä siellä täällä, kun poikaset viestittivät itsestään. Niidenkin sija oli ilmeisesti ollut rantani pöheiköissä. Minkiltä ne vaikuttivat – melkein mustia otuksia mutta varmaanhan se ei ollut. Majavakin on vieraillut rannoillani; se on käynyt keräilemässä ulpukan juuristoja ja koonnut ne ruovikkoon piiloon. Liekö jo käynyt viemässä pesäänsä talven tarpeiksi?

Alkukesästä autotallissani oli käyty taas kerran. Tällä kertaa ”pihasiepon” kynsiin joutui mm. vanhat uunin luukut. ”Pihasieppo” vaanii poissaolojani, ja kun en ole kotona, hän käy tarkistamassa, mitä voisi kähveltää. Erityisesti kiinnostaa vanha sälä, kuten työkalut. Ja varsinkin metsä- ja rakennuskalut. Mennenevätkö rekvisiitaksi vai käytetäänkö niitä vanhoja kaluja oikein työntekoon? ”Porosalmen pihasiepoista” on puhuttu iät ja ajat; tavarat tuntuvat olevan joillekin henkilöille yhteisiä. Olen tehnyt ilmoituksen poliisille. Tietysti! ja aluetta valvoo nykyään kamerat. Muutama kärpänen yhtäaikaa: oikeat eläimet pihallani ja sitten ne ”siepot” samaan riistakameraan.

Pihassani vierailee tuon tuosta, vuodesta toiseen, Pihasieppo. Pihasieppo on kiinnostunut tavaroistani, varsinkin vanhoista työkaluista. Pihasiepolle kelpaa myös termoskannu, veneen hankaimet (irroitetaan ruuvimeisselillä), vesiletkun suihkuosa, kuokat ja kirveet, puhumattakaan kassaroista ja sirpeistä. Viimeksi Pihasieppo tarvitsi kaksi vanhaa uuninluukkua ja vei ne. Tämä olento tarkkailee kulkemisiani ja kun poistun kotoani, käy hakemassa tarvitsemansa. Olen ilmoittanut poliisille. Minulla on myös riistakamera, mutta en ole vielä onnistunut saamaan kuvaan tätä ”otusta”.

Ennen aikaan kodissani ei ollut lukkoa, vain luuta ovella. Sisään oli hyvä päästä talvikylmällä, jos tuli pitkien matkojen takaa eikä talonväki ollut paikalla. Olen tottunut sellaiseen, etteivät ihmiset vie toisten tavaroita. Toisaalta tiedän kleptomaanit, jotka ovatkin sitten asia sinänsä. Olin nuorena töissä Tallbergin Julianassa ja siellä meille kerrottiin eräästä suvun jäsenestä, jolla oli sairaalloinen tarve varastaa.

Onko Porosalmen Pihasiepolla kenties kleptomaanin tavat?

 

Tämä kesä on ihana. Ihmisen kannalta, jolla ei ole maanviljelystä. No! Onhan tässä pieni puutarha, jota yritän pitää yllä. Puutarhani on kiinnostanut myös ympäristöä. Naapurin tontilla asuu jänis, jonka polku omalleni on todella käytetty. Aamulla ani varhain pupu saapuu polkua pitkin pihalleni; tarkastelee ympäristöä; näykkäisee kasvaista herkullisia palasia ja suuntaa puutarhaan. Pupulle maistuu karviaiset ja mansikat, porkkanan ja perunan varret, salaatti ja lehtikaali. Kun tulin pieneltä matkalta ihmettelin, miten mansikkapenkille oli käynyt. Se oli nimittäin ihan tyhjä raakileistakin. Selvisihän sekin! Sorkkaeläin, ilmeisesti kauris oli käynyt herkuttelemassa puutarhassani. Toinen rivi mansikoita oli sentään tuholta säästynyt. Ne vain ylettyy, ne eläimet, vaikka laittaisin lavoihin taimet. Onneksi taitaa tulla mainio vadelmakesä ja mustikoitakin on luvassa!

Kesä on ihana siksikin, että voi tehdä järviretkiä lämpimässä säässä. Viime kesänä ei oikeastaan tehnyt lähteä sateiselle ja tuuliselle Haukivedelle; tänä kesänä kyllä. Kalastustakin olen yrittänyt ja saanut muutamia pulikoita ja yhden kelpo hauen ja saanut valmistettua savuhaukikeittoa, joka on niin herkullista että!

Juhannuksen onnettomuudet ovat kuitekin vielä alitajunnassa. Eilen näin jotakin kellumassa Parkunselällä ja vaikka tiesin, että hukkunut on löydetty, ohitin, onneksi vain kasvin, huolissani.