Arkisto » helmikuu, 2020 «

Torstaina näin toisen kerran valkoselkätikan pihassani syömässä talipötköstä. Näin sen aivan läheltä, joten erehtymisen vaaraa ei ole. Pihassani vierailee aina silloin tällöin ihmeellisiä lintuja, joita harvoin näkee. Kaunein pari oli rastaankokoinen ja oloinen; koiras hyvin tumman punainen ja naaras aivan vaalean harmaa. Olen yrittänyt etsiä netistä ja kirjoista, mutta en ole onnistunut. Eräs, jota ihmettelin kovasti, mikä tuo nyt oli, osottautui pullohaikaraksi. Olin menossa mäkeä alas, kun purosta nousi kullanruskea, valtava lintu. En ollut ikinä nähnyt vastaavaa. Lopulta tajusin, että lintu oli haikara, kaula lyhyenä, nousukiidossa. Huuhkaja on lähtenyt lentoon pihapuusta, pöllöjä on tavattu monen monta erilaista; komeimpana lapinpöllö, joka päivysti päivätolkulla pihapiirissä. Kuhankeittäjiä kaipaan. Ne pesivät runsaslukuisina lähialueella, mutta niitä ei ole kuulunut enää pitkään aikaan. Sen sijaan kerran ajattelin, että isä ei saa moottoria käyntiin ja yrittää ja yrittää siitä huolimatta. No, se oli ruisrääkkä, jota en ollut kuullut sitten lapsuuden.

Perjantaina metsäkone tuli naapurin tontille ja harvensi alueen. Tikka huusi sen päivän ja seuraavanakin raiviolla.