on se kuu, jota olen aina rakastanut. Mummoni Suoma sanoi samaa. Hän kertoi, että talven pimeys ja käsityöt oli käyty ja huhtikuussa oli aikaa nauttia valosta. Silloin ei vielä voinut mennä puutarhatöihin; lehmät lypsivät vähemmän, oli aikaa itselle ja lepäämiselle. Itse rakastan huhtikuun pitkiä ja valoisia päiviä. Nyt voi suunnitella istutuksia ja ihailla maasta ponnistavia kukan alkuja. Tämän vuoden huippunopea on pikkuinen orvokki, joka kukkii jo. Serkultani Pirjolta sain valtavan määrän pikkunarsisseja, jotka ovat jo nostaneet umppuaan maan uumenista. Ihanaa! Eräänä lumettomana talvena sipulit menehtyivät ja vain yksi vaivainen nousi. Silloin tuntui pahalta. Helsingissä käydessäni sai jo ihailla lumililjoja, jotka kukkivat runsaina ainakin Ruskeasuolla. Ennen vanhaan kun olin pikkuinen kuljin kukkien perässä kotikylässäni koko kevään.

Ei kommentointia.