Olen ollut jo kuukauden karanteenissa. Ensin omaehtoisesti, etten sairastu flunssaan, sitten pakon edessä. Aika on mennyt yllättävän hyvin. Aikaa on ruhtinaallisesti omiin hommiin ja niitähän vanhassa talossa riittää. Uusi vehje, jolla pääsee toimimaan on Raiva. Sain naapurilta lainaksi ja kokeiltavaksi kyseisen vempainen ja ihastuin heti siihen. Nyt olen jo tilannut oman Raivani ja sen avulla voin harventaa tiheän pikkukoivikkoni. Olen jättilainen metsässä. Taimet ovat polven korkuisia tai jo itseni pituisia hies- ja rauduskoivuja, allaan aivan pikkuruisia kuusen ja männyn taimia. Raivaaminen raivalla on hiljaista puuhaa, joten samalla voi nauttia lintujen laulusta. Eivätkä pikkulinnut vielä pesi, joten en niitäkään häiritse. Kerään ns. puukasoja, jotka ovat suojaisia pesäpaikkoja joillekin linnuille ja hyönteisille.

Olen voinut myös nauttia parista oopperasta netin kautta. Maanantaina Lentävä Hollantilainen hurmasi ja ahdisti, eilen Tosca kertoi uuden rakkaustarinan ja sen päätöksen. Varsinkin Hollantilaisen lavastus teki minuun valtavan vaikutuksen. Miten taitavia lavastajat ovatkaan ja miten tarkkaan kaikki yksityiskohdat onkaan pohdittu. Ooppera on kokonaisuutena jotain niin upeaa – olen onnellinen, että olen osannut nauttia näistä mahtavista spektaakkeleista aina ensimmäisestä oopperakokemuksestani Veronan amfiteatterissa yli 40v sitten.

Suunnitelmissani on myös suurisuuntainen rakennussuunnitelma – kasvihuone. Minulla on ollut miettimistä, miten koota se yksin. Netistä katsoin ohjeita ja löysinkin. Pitää kaivaa salaojat, jotta hökötys ei järkkyisi; ikkunat eivät rikkoutuisi roudan takia, katto pitäisi pintansa katolta tippuvan lumen alla jne. Myös laatikoiden tekeminen on haaste, koska niistä tulee painavia, joten ne on rakennettava paikan päällä. Materiaalia on onneksi tarpeeksi ja materiaalithan ovat tähän nyt vieneetkin, vanhoja ikkunoita olen pyöritellyt jo tarpeeksi autotallissa. Muuten närpesläiset tomaatin siemenet ovat jo taimella!

Tekemistä ei siis puutu; on osattava valittava se mikä on tarpeen. Isäni sanoi aina viisaasti: ”työ ajallaan”.

Ei kommentointia.