Tänään maailmani oli lumipitsein kirjailtu ja niin puhtaan valkoinen. Aurinkoa ei vielä näkynyt, vasta huomiseksi luvattiin. Eiköhän flunssakin lähde siitä syystä. Mietin aamulla, kuvaanko, mutta olo oli senverran heikko, etten oikein uskaltanut vielä mennä ulos. Mietin myös sitä, miten vaikea aihe lumi on. Varsinkin juuri satanut uusi lumi pilvisenä päivänä. Silloin kun keväinen aurinko valaisee hanget, varjot ovat ihana kuvauskohde. Ajattelen aina, että hanki on se ”paperi”, jolle aurinko maalaa varjot lähialueesta ja varjojen väristähän voi arvioida valon lähteen värin. Muistan, kun opiskelin värioppia Atskissa ja aloin tarkkailla varjoja. Asuin silloin Lauttasaaressa ja eräässä tienristeyksessä valot olivat punaiset. Voi niitä vihreitä varjoja! Enkä aiemmin ollut niitä havainnut, vaikka kuljin paikassa usein. Taikka kotona sinisenä hetkenä, kun kukkani takana näin ensimmäisen kerran lämpimän keltaisen varjon. Olin aivan innoissani, kun aloin ymmärtää värien ja varjojen voiman. Värioppia pitäisi jokaisen opiskella, myös valokuvaajan,  riittävästi; se avaa mielenkiintoisen maailman ihan lähellä.

Tänään on ollut taas valokuvaamiseen liittyviä viestejä ja juttuja. Ruotsissa on pikkuprinttien kilpailu. Tekee mieli osallistua. Pitää olla tarkkana, mitä valitsee, koska jotkut valokuvat eivät pikkuprintteinä näytä miltään ja toisaalta jotkut kuvat ovat vaan niin hyviä ja ajateltuja, että hyvin riittää.

Ei kommentointia.