Marraskuu! Syntymäkuukauteni kaikessa harmaudessaan – ja niinkuin sen muistan 5-vuotis synttäreiltäni. Samanlaista. Flunssa on ollut pääosassa, vaikka onneksi on myös sellaisia aikoja, että voi jotakin tehdä. Onko se tämä pimeys ja kosteus, joka rasittaa ihmisen kehoa?

Tänään kävin kuntosalilla, kyläkahvilla, kaupassa, pyykillä ja apteekissa. Loppuaika on sitten sinnittelyä.

Luen mahtavaa kirjaa ”Damaskoksen rakastavaiset”. Jokaisen ihmisen pitäisi lukea ja muistaa, että kosto kuuluu ihmisen luonteeseen oleellisesti. Syyria ja ranskalaiset? Muhamettilaiset, kristityt juutalaiset, katolilaiset, ortodoksit samassa kylässä?

”Uskontoni on rakkaus”, sanoo pääosassa esiintyvä nuori nainen! ”Mikään ei muuta ihmistä niin paljon kuin vihamiehet”, sanoo toinen, eikä naura viiteentoista vuoteen.

Hajanaisia ajatuksia ihmisen elämän haasteista.

Tänään iloitsin ihanista persimoneista, hyvästä keitosta; siitä että muistin melkein kaikki ostokset, vaikka ostoslista jäikin kotiin. Enkä pudonnut laiturilta!

Ei kommentointia.