Aamu on ihana.Aamukahvit pihapenkillä taivaanvuohta, metsäkyyhkyä, lokkeja, rastaita kuunnellen. Pääskynenkin ilmottautui kuistin katon pesäpaikalla. Tyyntä. Eilen ukkonen jyrähteli ja satoi rankasti hetken. Aamuinen usva katosi ja aurinko alkoi paistaa pilvettömältä taivaalta. Ja samantien ensimmäinen pääskynen vilahti pihamaan yllä. Tuntui kesän alulta. Koivujen silmut ovat tuota pikaa avautumassa. Voi sitä kevään tuoksumaailmaa.

Kuljeskelin kukkamaillani. Kaipaan Etelä.- Suomen vuokkometsiä. Mutta. Ne muutamat valkovuokto, jotka olen tuonut Kirkkonummelta tänne jo vuosikymmeniä sitten, ovat jo levinneet omalle tontillekin ja valkovuokkoja kasvaa siellä täällä laikkuina. Sinivuokkoja on kahdenlaisia. On niitä, jotka olen tuonut joskus Kirkkonummelta ja sitten täältä löydettyä kantaa. Täkäläiset vuokot ovat isompia, leveämpilehtisiä ja vaaleampia. Kauniita molemmat. Löysin myös muutaman keltavuokon penkistäni. Ne olen saanut naapurin Markulta ja pelkäsin jo, että ne eivät tykänneet muutosta. Mutta mitä vielä, nekin kasvavat. Tulossa ovat arovuokot, Niitäkin on paria erilaista.

Esikot. Monena monituisena vuotena matkustin Viroon katsomaan kevään ensimmäisiä esikoita, Nyt niitä kasvaa täälläkin. Taisin ostaa esikkoruukun joskus muinoin ja siitä ne ovat lähteneet leviämään ympäriinsä. Ne ovat niin kauniit.

Amerikkalaisessa elokuvassa, Tohtori Zivago, oli ihana paikka. Vanha talo,  jossa Lara ja Tohtori Zivago asuivat jonkin aikaa. Sen talon ympärillä kasvoi valtavasti  narsisseja. Kukkapaljous syöpyi mieleeni ja ajattelin, että jos minulla joskus on talo maalla, minullakin on narsisseja. Nyt niitä on. Ja nekin pitävät paikasta, koska leviävät.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hyvää Äitienpäivää!

Julkaistu 12.5.2013 | Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Äitienpäivänän aamuna