Arkisto » joulukuu 7th, 2016«

Joulukuun valo on joinakin päivinä kaunis, hohtava mutta aina vain hetken kestävä tai niinkuin tänään harmaa. Kävelin tietä pitkin edestakaisin – kävely auttaa ajattelemaan asioita rauhallisesti. Jostakin syystä joulukuu on aina minulle vaikea. Varmasti pimeys – pitkät pimeät yöt – sen tekee. Joulu on tulossa; minulle se ei koskaan ole kristillinen juhla vaan tärkeä talven selän taittumisen merkki. Pidän ajatuksesta, että aina on juhlittu vuoden lyhyimpänä talven yönä meillä täällä Pohjolassa. Kokoonnutaan yhteen ja pidetään kunnon pidot, leikitään ja pelataan pelejä. Ja eihän sinne juhlaan ole enää montakaan päivää. Eiköhän sen jaksa?