Arkisto » heinäkuu 18th, 2017«
Tänään etsiessäni yhtä vanhaa valokuvaa, törmäsin sukutauluumme, josta olin ottanut kuvan joitakin vuosia sitten. Setäni Olavi, isäni veli, oli silloin vielä voimissaan ja näytti ylpeänä sukutaulua.
Heiskala on vanha perintötila, joka on aikojen saatossa pienentynyt alkuperäisestä. Suurta ihmetystä isotadilleni Hulda Maijalle aiheutti ise, että tytötkin saivat perintöä. Ja kun Heiskala jaettiin 30-luvulla Albinin ja Erikkan jälkeen kahdeksaan osaan, päätila jäi suurimmaksi ja toiset tilan osat olivat pienempiä. Erikka-mamma oli ollut nuoruudessaan emäntäpiikana Rouhialassa ja hänellä oli varmasti naisema oman arvon tuntoa, jota opetettiin myös tyttärille.