Jo loppiaisena 1763 Heiskanen oli palannut kaivauksilleen, eikä aikaakaan, kun hakku jo rasahti fossiiliin, joka sai koko kansainvälisen paleontologiyhteisön kateudesta vihreäksi. Kyseessä oli matalajalkaisen juoksijasirahvin pienintä yksityiskohtaa myöten säilynyt kivettymä.

Sensaatiomaiseksi löydön teki se, että siihen asti juoksijasirahveista oli löydetty vain kivettyneitä jalanjälkiä. Professori Schlugenfiggerin tiedetään asiasta kuultuaan puuskahtaneen:  ”Dieser Schweinehund, verdammt nochmal!” (”Piru vieköön koko sikakoiran!”)

Suvaitsevana ja lyhytvihaisena tunnettu Heiskanen sydämistyi tästä niin, että muutti nuorimman poikansa nimen Heynrichverdammtnochmal Itä-Afrikan hautavajoaman lääninhallituksen päätöksellä nimeksi Hintriikkapiruvieköön.