Osallistun parhaillaan Mikkelissä, Valokuvakeskuksessa, Etelä-Savon valokuvaajien näyttelyyn. Keväällä siihen piti ilmottautua. En tiennyt mitä tuleman pitää. Minkälainen jyrytys, minkälaisia kuvaajia, mitä näyttely tullee sisältämään? Halusin esille ”Maan ja veden väkeä”. Jyrytin itse yhden pois ja jäljelle jäi neljä naapuriani täältä Haukiveden rannoilta.
Avajaisissa oli mukava todeta, että työni kiinnostivat sekä nuoria, että vanhempia ihmisiä. Olin siellä aivan tuntemattomien ihmisten ja valokuvaajien keskuudessa; Savonlinnan Fotokerhosta ei ollut ketään läsnä. Se hänmmästytti, todellakin tämä näyttely on pitkästä aikaa Etelä-Savon valokuvaajien aluenäyttely. Miksi yhteisnäyttelyt on unohdettu? Siksikö, että valokuvamme eivät yllä tarpeeksi hyvälle tasolle? En usko tätä, koska tässäkin näyttelyssä on upeita töitä. Vai siksikö, ettei valokuvaa arvosteta? Tuohonkaan en usko, kun olen jostakin lukenut, että valokuvaajat saavat eniten avustuksia Suomessa ja että suomalainen valokuvaus on korkeassa kurssissa maailmalla.
Toivon tälle aluenäyttelylle jatkoa. Samoin kuin toivon Etelä-Savolaisten kuvataiteilijoiden vuosittaisia aluenäyttelyitä. Se, että kaikki taide keskittyy kesällä Savonlinnan Oopperajuhlien ajaksi Savonlinnaan, rasittaa. Kuka jaksaa kesällä käydä kaikki näyttelyt? Sanomalehdissä kerrotaan suurin otsikoin oopperasta ja vain oopperasta. Olen joskus yrittänyt käydä katsomassa Savonlinnan taidenäyttelyitä, mutta olen todennut; en jaksa. Ajankohta näyttelylle on mainio. Ja sekin on mainio idea, että samaan aikaan Valokuvakes-kuksen tiloissa on esillä nuorten kulttuurinäyttely. Nähtävää ja pohdittavaa on siis monenlaista.
Meni vuosia, etten pystynyt juuri tekemään mitään käsilläni (vaurioitunut oikea olkapää). Tänä vuonna olen ikäänkuin haarukoinut omaa osaamistani ja tehnyt johtopäätöksiä siitä mihin suuntaan haluan mennä. Olen onnellinen siitä, että olkapääni on kunnossa. Ainakaan se ei estä tekemisiäni. (Koputan puuta tässä kohtaa.) Ja näyttely on siis viimeinen tänä kiireiseinä, opettavaisena vuotena 2013. Kiitos kaikille kiinnostuneille!
Ensi vuonna jatkan näyttelyitä. Tietysti. Ensimmäinen jo sovittu, on Rantasalmen kirjastossa helmi-, maaliskuussa. Näyttely on osin sama kuin se, joka oli viime kesänä Taigassa, Rantasalmella, Emil Tolvasen mahtavat valokuvat.