Eilen sain hyviä uutisia. Kaksi kuvaani kuudesta oli päässyt läpi Suomen Kameraseurojen vuosikilpailussa. Toinen kerta jolloin osallistuin ja viime vuonnakin prosentti oli yhtä hyvä. Välillä tuntuu, ettei paljon taphtuhdu, mutta kuitenkin hiljalleen jotakin on tapahtumassa. Ensi viikolla julkistetaan JärviSuomen kuvakisan tulokset ja vielä yhteen olen ottanut osaa ja se onkin sitten maailman suurin kilpailu Trierenbergin superSircuit. Siihenkin kilpailuun olen ottanut osaa jo neljästi ja kerran jäin ilman hyväksyntää.

Kilpailut ovat itselle oppimisen paikka. Jos kuva tuntuu hyvältä itsestä ja kun se hyväksytään kilpailussa, tiedät osaavasi. Suomen Kameraseurojen vuosikilpailuun otin tällä kertaa osaa kuudella rantakuvalla. Omasta rannasta. Mielestäni ne olivat kuitenkin hyvinkin puhuttelevia valokuvia. Ne, jotka valittiin eivät olleet punaisia iltaruskoja vaan sinisiä aamuja. Samoilla kuvilla osallistuin Trierenbergin kisaan; kuvia on vain kaksi enemmän. Saa nähdä mitä ankara raati arvelee.

Eilen illalla läksin kävelemään jäälle kameran kanssa. Erityisiä valkoisia pilviä itätaivaalla. Ja sitten miten hauskaa! Toinen pilvistä ”synnytti” ensin kuun ja myöhemmin vaaleanpunaisen naisen, joka alastomana tarkkaili Parkunselkää. Tunnelma toi vahvasti  mieleeni laulun ”Kuulle”, joka on eräs mielilauluistani ja jonka laulaa upeasti Anna Netrebko.